Espanjan ympäristön tila

Ympäristön tila pähkinänkuoressa

1. Pintavesien tila on keskimäärin tyydyttävä. Suurin ongelma on rehevöityminen. Vesien tilan parantamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita ja toimintaa, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Myönteistä kehitystä hidastaa vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet. Ilmastonmuutoksen myötä runsastuneet sateet lisäävät valuntaa ja vaikuttavat merkittävästi vesien tilaan. 
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat suuria haasteita. Toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi energiantuotannossa ja energian käytössä, liikenteessä sekä yhdyskuntasuunnittelussa. Selvityksiä ja suunnitelmia on tehty, mutta käytännön tekoja tarvitaan paljon enemmän. Ilmastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia ja riskejä ollaan vasta selvittämässä ja tietoa tarvitaan lisää.
3. Pohjavesien yleistila on säilynyt kohtuullisen hyvänä.  Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton, ja pohjavesien suojelua toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevin keinoin. Riskien kartoittamiseen ja pienentämiseen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet hyvin. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen turvaa osaltaan pohjavesien tilaa ja siihen panostetaan edelleen.
4. Alueiden käytön ratkaisuilla ja yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys ilmastonmuutokseen varautumisessa. Vaikutukset myös ympäristön tilaan ja ihmisten hyvinvointiin ovat merkittäviä. Yhdyskuntarakenne on hajaantunut, mistä yhtenä osoituksena työmatkojen pidentyminen. Maankäyttöä koskevissa suunnitelmissa on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Myös kuntien määrän vähenemisellä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykseen.
5. Ympäristövastuullisen ja ekotehokkaan toiminnan edistäminen on viime aikoina sujunut suotuisassa ilmapiirissä. Tähän on vaikuttanut mm. ilmastonmuutoskeskustelu. Prosessi ympäristötietoisuudesta käytännön toimiin on kuitenkin hidas. Alueellinen kestävän kehityksen työ on ottanut viime aikoina uusia askeleita maakunnissa. Varsinais-Suomessa aloitti toimintansa VALONIA - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Satakunnassa mm. ympäristökasvatustoiminta on edistynyt hankkeiden turvin aivan viime aikoina. 
6. Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinta on tärkeää kaikessa toiminnassa. Monissa toiminnoissa vaikutusten arviointi on kohtalaisen kattavaa. Merkittävä osa päästöistä syntyy erilaisissa häiriötilanteissa. Riskienhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossa enemmän.
7. Luonnon monimuotoisuutta turvataan mm. luonnonsuojeluohjelmien toteutuksen eli suojelualueiden perustamisen avulla. Monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole pysähtynyt. Suojeluun on tullut viime vuosina monia uusia vapaaehtoisia keinoja (mm. METSO-ohjelma), mutta vanhojen suojeluohjelmien toteuttamisen ollessa kesken, on uusia toimenpiteitä saatu hitaasti liikkeelle. 
8. Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys sekä osallistumismahdollisuudet, luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet ja jätehuollon toimivuus ovat tärkeitä ihmisten kokonaishyvinvoinnin ja yhteiskuntakehityksen kannalta. Parannettavaa on mm. taajamien ilmanlaadussa ja jätteiden hyötykäyttöasteessa. Yhä enenevässä määrin myös melun merkitys viihtyvyyteen ja hyvinvointiin on korostunut ja vaatii jatkossa toimenpiteitä melulle altistuvien määrän pienentämiseksi. 
9. Kulttuuriympäristön ja maiseman merkitys paikallisen kulttuurin ja oman identiteetin vahvistajana on noussut aiempaa suurempaan arvoon. Perinteistä rakennuskantaa halutaan vaalia niin taajamissa kuin maaseudullakin. Kulttuuriympäristöihin liittyvä luonto, esim. perinnemaisemat, koetaan tärkeäksi osaksi kokonaisuutta. Rakennuskantaa ja kulttuurimaisemia on inventoitu, mutta merkittävää panostusta tarvitaan myös korjausrakentamiseen ja alueiden muuhun hoitoon. 
10. Maa-ainesvarojen käyttöön liittyvää ohjausta ja seurantaa on kehitetty viime vuosina. Hankkeissa on keskitytty pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen, soranottoalueiden tilan ja kunnostustarpeen kartoitukseen sekä maa-ainesten ottamisen seudulliseen ohjaukseen. Suunnitelmallisuutta on pyritty lisäämään myös ottamissuunnitelmien sisältöön kohdistuvalla neuvonnalla. Luonnonvarojen käyttöä sanelee vahvasti kulloinenkin taloussuhdanne.

Ympäristöongelmat

Espanjaan suuntautuva massaturismi uhkaa tuhota ainutlaatuisia rannikkoalueita Andalusiassa, Murciassa ja Valenciassa. Tämä käy ilmi Greenpeacen julkaisemasta uudesta raportista "Destrucción a Toda Costa 2006". Raportin mukaan Espanjan rannikkoalueilla rakennettiin viime vuonna jopa 1 479 000 uutta asuintaloa ja 303 golfkenttää. Tämä kehitys vauhdittaa eroosiota, vesipulaa ja aavikoitumista.

Espanja kärsi viime vuonna pahimmasta kuivuudesta 50 vuoteen. Tästä lähtöasetelmasta huolimatta Andalusiaan, Murciaan ja Valenciaan nousee enemmän golfkenttiä kuin koskaan. Yhden golfkentän kasteluun käytetään keskimäärin 700 000 kuutiometriä vettä vuodessa. Tämä vastaan noin 15 000 henkilön yhteenlaskettua vuotuista vedenkulutusta. Espanjassa ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöä, jonka avulla voitaisiin rajoittaa golfkenttien rakentamista kuivilla ja aavikoitumisesta kärsivillä alueilla.

Vaikka rannikkoalueiden asuinalueet laajenevat lujaa vauhtia, kunnallistekniikka laahaa perässä. Kolmetoista prosenttia Espanjan rannikkoalueiden jätevesistä päästetään puhdistamattomina mereen. 706:ssa kunnassa ei ole minkäänlaista vedenpuhdistusta ja kemiallista veden puhdistusta ei ole lainkaan 1079:ssa espanjalaisessa rannikkokunnassa. Espanjan lainsäädännön ja EU:n direktiivien mukaan kaikissa kunnissa, jossa on yli 2000 asukasta on oltava jäteveden kemiallinen puhdistus.

52 miljoonaa ulkomaalaista turistia vierailee Espanjassa joka vuosi. Jopa 11,4 prosenttia maan bruttokansantulosta oli peräisin turismista vuonna 2004.  Tästä huolimatta 70 prosenttia matkailijoista ilmoitti, ettei aio palata Espanjaan. Yleisin syy oli haluttomuus asua ylikansoitetuilla rannikkoalueilla.